EU asettaa tiukkoja säädöksiä tekstiileille ja vaatteille, ja koko toimitusketjun on täytettävä sen kestävät sääntelyvaatimukset

EU säätelee tekstiilien koko elinkaarta tuotannosta jätteeseen. Uudet sääntelymääräykset koskevat kaikkia EU:ssa myytäviä brändejä, ja niin kauan kuin sitä myydään EU-alueella, sen alkuperästä riippumatta on noudatettava tätä lakia. Samaan aikaan Ranskan, Saksan ja Alankomaiden laatimat uudet lait astuvat voimaan.

Euroopan parlamenttitalo, Bryssel, Belgia / Lähde: Getty Images

01

Luodaan tekstiiliteollisuuden kestävä sääntely lainsäädäntötasolla

Vuonna 2023 eri maissa voimaan tulevat EU-säädökset ja uudet lait tuovat merkittäviä muutoksia vaate- ja jalkineteollisuuteen Euroopassa.

EU on pitkään ollut kestävän kehityksen politiikan edelläkävijä, ja sillä on tiukemmat vaatimukset muodille ja tekstiileille. Useita säädöksiä on valmisteilla ja uusia sääntöjä ja suuntaviivoja odotetaan alkavan ottaa käyttöön tänä vuonna, joten maat pyrkivät uudistamaan alaa vuoteen 2030 mennessä kestävän tekstiilin yleisstrategian mukaisesti.

"Ainakin Euroopassa tekstiiliteollisuus on siirtymässä melko sääntelemättömästä tai itsesääntelevästä toimialasta hyvin säänneltyyn. Tämä on todellakin valtava muutos, jota yrityksemme ei ehkä vielä ymmärrä tai ymmärrä, mutta tämä muutos on tapahtumassa." sanoi Dirk Vantyghem, European Apparel and Textile Associationin pääjohtaja.

Viime vuoden maaliskuussa lanseeratun strategian tavoitteena on puuttua pikamuodin, tekstiilijätteen ja myymättömien tekstiilien tuhoamiseen ja ohjata alaa kohti kestävämpää ja läpinäkyvämpää suuntaa.

"EU:n näkökulmasta muotialaa säännellään alusta loppuun muutaman vuoden sisällä. Se siirtyy nollasta vähäisellä kestävän kehityksen lainsäädännöllä kattamaan kaiken tuotannosta suunnitteluun ja jätehuoltoon. Joten seuraavan kahden vuoden aikana miten yrittää hallita kaikkea tätä tehokkaasti, tulee olemaan alan pyörremyrsky", sanoi Rannveig van Iterson, johtava kestävän kehityksen konsultti Ohana Public Affairs -yksiköstä.

"Vuoteen 2030 mennessä meillä on hyvin, hyvin erilaiset puitteet, joissa yrityksillämme on toimia. Tämä vaatii tietysti paljon muutoksia siihen, miten ne viestivät koko toimitusketjussa, miten ne merkitsevät tuotteita ja perustavanlaatuisemmin, miten he tuottavat", Vantyghem lisäsi.

Tekstiilistrategian puitteissa eri toisiinsa liittyvä lainsäädäntö tulee voimaan eri aikavälein ja oikeudellisesti sitovia vaatimuksia otetaan käyttöön seuraavan kahden-kolmen vuoden aikana. EU työskentelee erityisten kestävyyttä, kiertokulkua ja ekosuunnittelua koskevien säännösten yksityiskohtien parissa, ja joitakin tärkeitä virstanpylväitä odotetaan vuonna 2023.

02

Tiukemmat kestävän kehityksen määritelmät ja uusia ohjeita

Aiemmin tänä vuonna Substantiating Green Claims -aloitteen myötä kestävän kehityksen tiukempia määritelmiä ja uusia ohjeita odotetaan julkaistavan. Nämä kaikki selventävät EU:ssa käytettyjä yli 200 sertifikaattia ja merkkiä ja vaativat yrityksiä käyttämään ympäristöjalanjäljen lähestymistapaa markkinointinsa tukemiseksi.

Toisella vuosineljänneksellä odotetaan jätepuitedirektiiviehdotusta "laajennetusta tuottajavastuusta (EPR)", kierrätyksestä ja jätteiden ehkäisemisestä. EPR:n mukaan yritykset maksavat jokaisen myymänsä vaatteen kierrätyksestä ja hävittämisestä. Vuoteen 2025 mennessä jäsenvaltioiden on perustettava erilliset tekstiilijätteen keräysjärjestelmät.

Tämän vuoden neljännellä vuosineljänneksellä odotetaan myös esitettävän mikromuovin käsittelyä koskevaa ehdotusta ja parlamentissa ja jäsenmaissa on meneillään uusi jätekuljetusasetus, jonka tarkoituksena on pysäyttää vanhojen vaatteiden kaataminen globaaliin etelään. .

Tämä on vain vaate- ja tekstiilien uudistamiseen tähtäävän teollisuuden jäävuoren huippu. Kestäviä tuotteita koskeva ekologisen suunnittelun asetus (ESPR) julkaistiin maaliskuussa 2022, ja siitä käydään parhaillaan lainsäädäntökeskusteluja. Kestävyyttä, energiankäyttöä, kierrätystä, hiili- ja ympäristöjalanjälkeä sekä digitaalisia tuotepasseja silmällä pitäen se antaa käsityksen vaatteiden hankinnasta ja valmistuksesta tiukkojen raportointivaatimusten mukaisesti.

Valerie Boiten, Ellen MacArthur Foundationin vanhempi politiikkapäällikkö, sanoi: "ESPR on luultavasti vaikuttavin lainsäädäntö tuotetason sääntelyvaikutusten kannalta, koska se asettaa standardit, jotka joidenkin tuotteiden on täytettävä tai niitä ei voida myydä EU:n sisämarkkinat.

03

Alkuperästä riippumatta se on EU-määräysten alainen

EU:n uudet määräykset koskevat kaikkia EU:ssa myytäviä tuotemerkkejä sen alkuperästä riippumatta, niin kauan kuin sitä myydään kaikkialla EU:ssa, yritysten on noudatettava lakia. EU:hun tuodaan vuosittain noin 250 miljardia vaatetta, sukista mekoihin ja muihin, ja toivotaan, että näiden standardien soveltaminen tuotteiden alkuperään auttaa valmistajia ja toimittajia maailmanlaajuisesti hyväksymään ja panemaan täytäntöön tiukemmat ympäristöstandardit. Mutta kuinka se pannaan täytäntöön, erityisesti suosittujen pikamuotisivustojen ja -sovellusten postimyyntivaatteiden osalta, on vielä tutkimatta.

"Suuri muutos on tulossa, ja se saa yrityksemme huolestumaan. Mutta olemme sanoneet, että jos tämä uusi sääntelykehys on hyvä, se saattaa itse asiassa auttaa toimialaamme olemaan kestävämpi ja pysymään kilpailukykyisempänä", Vantyghem sanoi ja huomautti, että "Jos nämä määräykset koskevat vain Eurooppaa ja muita maita eivät, se voi asettaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan." Meidän on oltava hyvin, hyvin varovaisia, ettemme tuhoa eurooppalaista teollisuutta poistamalla täysin tasapuoliset toimintaedellytykset. ”

Lainsäädäntö on kuitenkin käynnissä, EU:n halu häiritä tekstiiliteollisuutta on kuitenkin ilmeinen, ja monet tuotemerkit ovat jo tekemässä muutoksia, Boiten sanoi: "Meidän ei tarvitse odottaa vuoteen 2030, jotta voimme nähdä alan muuttuvan, yritykset ottavat käyttöön ratkaisuja. .. On parempi valmistautua kuin istua paikallaan.

04

EU-maat, kuten Saksa, Ranska ja Alankomaat, ovat jo ryhtyneet toimiin

Alankomaissa uuden EPR-lain odotetaan tulevan voimaan vaatteiden ja kodintekstiilien osalta 7. heinäkuuta. Uusi laki määrää "saastuttaja maksaa" -lähestymistavan, joka edellyttää Alankomaiden markkinoiden tuotteiden tuottajien ja maahantuojien olevan vastuussa koko tuotteista. maassa myymiensä tuotteiden elinkaaren aikana, jotta suuret muotiketjut vastaisivat vaatteiden keräämisestä ja hävittämisestä sen sijaan, että ne rasittaisivat kaupunkia. Yritykset maksavat jokaisesta erilliseen keräysjärjestelmään menevästä tuotteesta, jonka on täytettävä vaatteiden uudelleenkäytön, uudelleenkäsittelyn ja kierrätyksen tavoitteet. Tavoitteena on puolittaa perusraaka-aineiden käyttö yhdellä ja siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2030 mennessä. Siihen mennessä puolet markkinoilla olevista vaatteista on oltava kierrätysmateriaaleja, ja hallituksen tavoitteena on nolla tekstiiliä jätettä. Yksityiskohtia ei ole viimeistelty, mutta varhaiset keskustelut arvioivat sen olevan 2050,0–10,0 senttiä vaatetta kohden.

Ranska otti jo vuonna 2007 käyttöön laajennetun tuottajavastuun käsitteen tekstiilituotteille, kodin liinavaatteille ja jalkineille, mutta nyt maa on tiukentumassa. Tammikuun 1. päivänä tuli voimaan joukko uusia säännöksiä vaatteiden ja jalkineiden ympäristönormeista maan jäte- ja kiertotalouslain nojalla. Osa tätä on uusi "digitaalinen passi", joka tarjoaa tarkat tiedot valmistuksesta ja materiaaleista toimitusketjun jokaisessa vaiheessa sekä vaatteiden ja kenkien todellisesta kierrätettävyydestä. Vuonna 1 se vaikuttaa suuriin brändeihin, joiden liikevaihto on yli 2023 miljoonaa euroa ja 5000 25000 tuotetta myydään Ranskassa, ja laajenee asteittain pienempiin yrityksiin.

Laki määrittelee myös selkeästi käsitteen "kierrätettävä", poistaen kaikki epäselvyydet, joita nykyisellä keräyksellä, lajittelulla, tekniikalla ja mittakaavassa voidaan tehdä, ja yrittää murtaa myytin siitä, että se, mitä kuluttajat laittamaan roskakoriin, voidaan todella muuttaa uusiksi vaatteiksi tai vaatteiksi. T-paidat. Tämän seurauksena sana tulee olemaan niukkaa, koska uuden määritelmän mukaan useimpia vaatteita ei voida kierrättää.

Osa laista koskee myös viherpesua ja koskee kaikkia merkkejä koosta riippumatta. Kaikki väitteet, joiden mukaan tuote on "ympäristöystävällinen", "biohajoava" tai muut vastaavat ympäristöväitteet, lakkaavat olemasta. Kaikki tällaiset pakkaukset on poistettava hyllyiltä, ​​verkkosivuilta ja tuoteesitteistä 1. tammikuuta mennessä. Sakot vaihtelevat 1,15 eurosta 000 prosenttiin vuotuisesta liikevaihdosta, ja harhaanjohtavista väitteistä voidaan rikkomisesta riippuen korottaa 10 prosenttiin mainoskuluista.

Myös "hiilineutraali", "nolla hiilidioksidi" ja muut vastaavat termit ovat tulleet uuden sääntelyn piiriin, ja sakkoja on jopa 10 €,<>.

Saksassa Supply Chain Due Diligence Act tuli voimaan 1. tammikuuta, ja yritykset ovat nyt vastuussa koko toimitusketjustaan ​​komponenttien hankinnasta tuotteiden tuotantotapaan ja -paikkaan. Tämä on iso asia, ja uusi laki koskee ihmisoikeuksia ja ympäristövaikutuksia, ja sen tavoitteena on kohdistaa lapsi- ja orjatyövoimaan sekä maaperän tuhoutumiseen, vesihukkaan ja saastumiseen valmistusmaissa. Tammikuun 1. päivästä alkaen kaikki Saksassa toimivat yritykset, joissa on yli 1,1 työntekijää, ovat velvollisia raportoimaan, ja 3 000 vuoteen mennessä tämä kynnys lasketaan 2 024 1000 työntekijään. Suurten merkkien rangaistukset ovat ankarat, ja sakko on jopa 2 % heidän vuosituloistaan.